Rannikkojääkärit
(photo slideshow)
Rannikkojääkärikilta on rannikon erikoisjoukkojen vapaaehtoinen maanpuolustuskilta
Kilta yhdistää maanpuolustustahdon edistämisen, saariston ja merellisen ympäristön toiminnan sekä harrastamisen toisiinsa. Kerran rannikkojääkäri - Aina rannikkojääkäri, teema vie meitä eteenpäin olipa kyseessä saaristossa pärjääminen, viihtyminen tai ympäristön suojelu.
Merikotka baretissa kuvastaa meitä niin henkisesti kuin fyysisestikin, haluamme pärjätä saaristossa kaikissa olosuhteissa. Edellisen myötä rannikkojääkärit ymmärtävät Nato-yhteensopivuuden yhtälailla kuin toimivat myös Ruotsin amfibio-yksikön kanssa yhteistyössä Itämerellä. Yhteistyö jatkuu myös muissakin saariston yhteistyöverkostoissa valvonnasta luonnon muonakursseihin asti.
Hallitus
Puheenjohtaja
Harri Koponen
Varapuheenjohtaja
Jarmo Kahala
Jäsensihteeri
Asko Horttanainen
Sihteeri/Jäsenrekisteri
Marko Virtanen
Varainhoitaja
Patrick Hjelt
Jäsenet
Philip Siren
Juha Karvonen
Esa Aittokallio
Jyrki Härkki
Majan / kanoottien varaus
Harri Hahkala
Ammunnat
Mika Hämäläinen
Rannikkojääkärit Ajassa
Perinteet
Suomen käymät viime sodat osoittivat saaristo ja rannikko-olosuhteisiin tottuneiden taistelijoiden tarpeen. Jatkosodan kiivaimmat rannikkotaistelut käytiin kesältä 1944 Viipurinlahdella. Näistä on nimetty 1.-5.7.1944 käydyt Teikarin taistelut Vaasan Rannikkojääkäripataljoonan perinnetaisteluiksi ja heinäkuun 5. päivä joukko-osaston vuosipäiväksi.
Suomenlahden alueen sotatapahtumista saatuja kokemuksia ryhdyttiin soveltamaan koulutukseen siten, että vuonna 1952 perustettiin RT 1:een Rannikkopataljoona. Se toimi aluksi Miessaaressa ja Suomenlinnassa, Helsingin lähistöllä. Itsenäinen Rannikkojääkäripataljoona perustettiin 28.4.1960 Neuvostoliiton palauttamalle Porkkalan vuokraalueelle Upinniemeen, missä se toimi vuoteen 1989. Vuosina 1979-88 Rannikkojääkäripataljoonassa toimi erikoisjoukkojen koulu, Rannikkojääkärikoulu. Rannikkojoukkojen uudelleenjärjestelyjen jälkeen vuodesta 1990 rannikkojääkärien koulutus on tapahtunut Uudenmaan Prikaatin Vaasan Rannikkojääkäripataljoonassa Tammisaaren Dragsvikissa.
Perinteiden vaalimiseksi on Rannikkojääkärikilta pystyttänyt Teikarin kiven niin Upinniemeen kuin Dragsvikiin, jonne on myös rakenteilla rannikkojääkärimuseo.
Rannikkojääkärikillan tuella Teikarin veteraanit pystyttivät vuonna 2000 Viipurinlahdella sijaitsevalle Teikarin saarelle Teikarin taistelujen muistomerkin. Samana vuonna Viipurin kaupunki julisti saaren virallisesti hautasaareksi.
Teikarin ja Melansaaren taisteluista kesällä 1944 kerrotaan kirjassa Veren kostuttamat saaret.
Rannikkojääkäreiden historiasta lisää kirjoissa: Rannikkojääkäripataljoona 1960-1985, Rannikkojääkärit Kustjägarna ja Rannikkojääkärit tässä ajassa- Kustjägarna i tiden 1997-2015.
De senaste warren som Finland utkämpade påvisade that it is necessary to have soldiers who are old in skärgårds- and coastal conditions. Fortsättningskrigets häftigaste kuststrider fördes Sommaren 1944 vid Viborgska viken. Striderna på Teikari, som utkämpades 1.-5.7.1944, går under beteckningen Vasa Kustjägarbatal jonens traditionsstrider. Truppenhetens årsdag Firas den femte juli.
Erfarenheterna från krigshändelserna inom Finska vikens omredde appilaides i utbildingen så att år 1952 bildades Kustbataljonen av II sektionen i Kustartillerirregemente. We first worked in Karlö and Sveaborg near Helsingfors. The independent Kustjägarbataljonen was founded on 28.4.1960 in the Porkala leased area, which had been returned by the Soviet Union and there it functions in its own account in 1989. Efter kustjägartruppernas omorganisering från och med 1990 har kustjägarnas utbildning ägt rum i Vasa Kustjägarbataljon vid Nylands Brigad i Dragsvik i Ekenäs.
A title goes here. Click to edit and add your own.
Liity Mukaan Porukkaan
Liity mukaan. Saat tietoa toiminnastamme, tapahtumista ja uusista tuotteista.